Hemmottelua ennen unta...

Loppiainen on kääntynyt iltaan ja huomenna olisi luvassa se todellinen paluu arkeen. Pelkkä ajatuskin saa neliraajajarrutuksen päälle...miten sitä ikinä saa itsensä aamulla hereille ja ylös sängystä? Pirteä peipponen sieltä vällyjen välistä tuskin nousee mutta nousisi nyt edes joku pieni harmaavarpunenkin.

Väsymykseni ei joudu pelkästään nyt mistään univajeesta vaan kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivänä mulla on selkeästi olleet arvot taas päin honkia jo useamman viikon, eikä pieni annoksen nosto ole ainakaan vielä tuottanut toivottavaa muutosta olotilaan. Tällä hetkellä tämä väsymys on sellaista ihmeellistä...sängystä nouseminen tuntuu ihan ylivoimaiselta tehtävältä, mutta kun ylös pääsee niin helpottaa. Iltapäivällä tulee se hetki kun kannattaa pysyä mahdollisimman kaukana vaakatasosta, muuten lamput pimenee alta aika yksikön.

Tänään aamulla siellä peiton uumenissa vannoin, että menen aikaisin nukkumaan. Samalla mietin, että olisiko jotain muita juttuja mitä voisi siinä sänkyyn mennessä ottaa huomioon jotta unen laatu ja määrä paranisivat. Mulla on se paha tapa että otan koneen sänkyyn ja siinä ennen unta vielä surffailen netissä. Tietäähän sen, että sekin paha tapa vielä stimuloi aivoja eikä auta rauhoittumisessa. 

Tänään olisi nyt sitten tarkoitus jättää kone olohuoneeseen. Tämän lisäksi päätin käydä illalla ennen nukkumaan menoa lämpimässä, rentouttavassa suihkussa ja hemmotella itseäni ihanilla, hyväntuoksuisilla tuotteilla ennen kuin solahdan vastavaihdettuihin puhtaisiin lakanoihin. Taidampa vielä päästää makuuhuoneeseen hetken aikaa raikasta pakkasilmaa, sillä mikään ei ole niin ihanaa kuin viileät, puhtaat lakanat. 

Tänään on täydellinen päivä kokeilla joululahjaksi saamiani 
L´Occitanen tuotteita. Rakas ystäväni englannista tiesi minun fanittavan kysistä merkkiä lähetti minulle boxillisen ylellisyyttä.

Suihkuyöjy oli minulle uusi tuttavuus ja sitä olen jo ehtinyt käyttääkin. Se muuntautuu kevyesti vaahtoavaksi joutuessaan kosketuksiin veden kanssa ja jättää ihon ihanan pehmeäksi ja hennosti mantelilta tuoksuvaksi. 

Tänään kokeilen uutta Cherry Blossom suihkugeeliä.

Käsi- ja jalkavoide, nämä L´Occitanen klassikot ovat olleet mulla käytössä jo ennenkin ja parempia saa kyllä hakea!

25% Sheaa mulla on päivävoiteena mutta Body Creamiin en ole vielä tutustunut. Paksua ja ihanaa, uskoisin!

Ja tämä sitruksinen tuoksu varmaan herättää prinsessan aamulla :) Aika voimakas tuoksu, en ihan iholle laittaisi, eli huonetuoksuksi varmaan päätyy.

Nyt sanoista tekoihin ja ääntä kohden...
Hyvää yötä, kauniita unia ja tsemppiä sinullekin töihinpaluuseen mikäli olet saanut lomalla lötkötellä tähän päivään asti!

Karibia kutsuu...

32 päivää matkaan...

35 päivää varsinaisen risteilyn alkuun... 

(not that I am counting or anything... ;) )

IIIIIIIIIIiiiiiiiiiiiiikkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkk!!!

Jännityskakka koputtaa boksereissa ja stressi alkaa puskemaan päälle...en tahdo oikein vieläkään todeksi uskoa että olen oikeasti lähdössä! Paljon on vielä hoidettavaa ennen matkaa joten monessa postauksessa tullaan tässä kuukauden aikana vielä tätä käsittelemään mutta jospa nyt vähän avaisin suunnitelmia tulevasta reissusta.

Meitä on siis lähdössä matkaan ystäväporukka,  7 ihmistä joista kaksi on lapsia. Ensimmäinen ajatus matkasta taisi syntyä viime syys- lokakuun tietämillä ja aika nopeasti asiat siitä etenivätkin varausvaiheeseen. Mä olen aina ajatellut että nuo Karibian luksusristeilyt ovat jotain sellaista, mistä me tavalliset nenänkaivajat voimme vain haaveilla. Matkatoimistojen hinnat 7pvän risteilystä lentoineen pyörivät siinä 4000e hujakoilla, mikä vaan vahvistaa aiempaa käsitystäni. Mentyämme Royal Caribbeanin sivuille huomasimme, että varsinaisen risteilyn hinnat pyörivät kuitenkin aikalailla samoissa kuin vaikka viikko Teneriffalla, joten jos vain löytyisi myös kohtuulliset lennot Miamiin, niin matka voisi olla hyvinkin mahdollinen. Laivallahan kaikki syöminen ja juominen on ilmaista alkoholia lukuunottamatta.

Siinä sitten joitain viikkoja silmät kierossa surffailtiin etsimässä sopivaa risteilyajankohtaa, lentoja, varmistelimme vapaita töistä...vertailua, pähkäilyä, turhautumista...aika kovaa hommaa. Monta lentoakin meni siinä sivu suun ennen kuin saatiin tehtyä päätös..Eikä se ole enää ihan helppoa saada seitsemää ihmistä samaan koneeseen ja lasten takia koittaa pitää lentoajat edes hivenen inhimillisinä.

Mutta Hey, finally we made it...tehtiin päätös että lähdetään..säästettiin hieman ottamalla 6pvän Läntisen Karibian risteily seitsemän päivän sijaan (500e/hlö).. löydettiin lennot ja maksettiin etukäteismaksu risteilystä mikä oli 100e per pää. Tämä tosiaan oli joskus syyskuussa muistaakseni ja tänään 4.12015 olisi ollut meidän risteilyjen loppusumman deadline, eli maksuaikaa on. Itse maksoimme loput pois tossa viikko sitten. Siinäkin meinas tulla hätä, kun maksut eivät menneet ensin läpi vaan systeemi herjas että oli muka väärät luottokorttien numerot... Onneksi vika korjautui saman päivän iltana ja maksu onnistui ilman että olisi pitänyt alkaa soitteleen jenkkeihin tai muuta.

Lennot löysimme travelstartin kautta lennot Miamiin. Jahkailujemme takia olivat hinnat kivunneet sinne vähän alta 700e. Operoijina toimivat Air France ja Delta airlines ja meillä on yksi välilasku Pariisissa. Ihan hyvä että saa välillä vähän venyttää jalkoja.

Miamissa meillä on kolme päivää aikaa ennen risteilyn alkua. Saavumme perille illalla ja ensimmäiseksi yöksi olemme varanneet hotellin läheltä kenttää. Seuraavana aamuna olisi tarkoitus vuokrata auto ja ajaa Orlandoon (n.4h) josta olemme varanneet yhdeksi yöksi hotellin. Siellä ilta shoppailtaisiin ja aamulla suunnattaisiin Universal Studioille Harry Potter-maailmaan. Tämä on lähinnä lasten unelmien täyttymys, mutta ihan varmasti se tulee olemaan mieletön elämys myös meille aikuisille. Sieltä sitten illalla tarkoitus ajaa suoraan Fort Lauderdaleen mistä laivamme lähtee ja yöpyä vielä viimeinen yö siellä yhdessä hotellissa. 

Valitsimme siis 6pvän Läntisen Karibian risteilyn johon kuuluu kahden täyden meripäivän lisäksi pysähtymiset ja päivän vierailut Keyman saarilla, Jamaicalla ja Haitilla. 

Nuo saaripäivät ovat varmaan elämys itsessään, mutta ei laivaltakaan tekemistä puutu...siellä pitäis olla lukuisien baarien ja ravintoloiden lisäkis mm.kiipeilyseinä, lainelautasimulaattori, minigolf, luistelurata, kuntosali, lukuisia uima-altaita, teatteri, kauneussalonki jne...

Kuuden päivän risteilyyn kuuluu kaksi formal night-iltaa, jolloin miehet pukeutuvat tummiin pukuihin ja naisilla on iltapuvut. Oma musta iltapukuni tykötarpeineen on onneksi jo löytynyt ettei sitä tarvitse murehtia mutta muuten kaikki tuo vaatepuoli ja pakkaaminen murhettaa...miten ikinä saa 20kg mahtumaan kaikki kun tyhjää tilaa pitäisi myös laukkuun jäädä...entä missä vaatteissa täältä lähtee mahdollisesta pakkasesta ja päätyy toivottavasti Miamin yli +20c lämpöön...

Tällaisia suunnitelmia, mutta kuten sanottu niin monta asiaa on vielä ennen kuin koneessa istutaan: Pitää anoa maahantulolupa jenkkeihin, ottaa ab-hepatiittirokotteen boosti ihan tässä lähipäivinä, varmistaa ja maksella vielä meidän hotelleja..miettiä mahdollisia retkiä saarille, varata etukäteen niitä lippuja Universaleille, hankkia yhtä jos toista... 

Se täytyy sanoa, että kyllä tällaisesta Tee-se-itse-matkasta on aivan hemmetisti työtä ja päänvaivaa eikä meidän ryhmän suuri koko myöskään auta asiaa...eli jos ei olisi rahasta puutetta niin kyllä matkatoimiston kautta tehdyt varaukset ovat vaan niin helppoja..mutta ehkä tätä kaikkea katsoo eri fiiliksellä siinä vaiheessa kun vihdoin vilkuttaa siellä laivan kannella.

Mutta ah, kyllä mä niin tätä matkaa odotan...tästä tulee once in a lifetime-elämys ihmiselle joka ei ole koskaan matkustanut missään näin kaukana!

Melkein jo maistan 

Pina Coladan pehmeän täyteläisen maun huulillani!

Pieni tarina välittämisestä...

Hyvää Uutta Vuotta ihmiset!

Joulu meni ja vuosi 2014 saatettiin onnellisesti päätökseen. Kauheasti on ajatuksia ja postattavaa, mutta mun on aloitettava palaamalla vielä hieman jouluun. 

Haluan jakaa kanssasi sen hetken, jolloin minun sydämeeni syttyi joulu...sen hetken, mikä liikutti minua enemmän kuin mikään muu tänä jouluna...


Oli aaton aatto ja mä olin lähdössä kauppaan hakemaan vielä viimeisiä ruokajuttuja. Törmäsin tossa pihalla samassa kerroksessa asuvaan iäkkääseen herraan. Välillä hänen kanssaan aina tällä tarvoin törmäillään ja usein sana kaksi vaihdetaan säästä tai muusta. Viime vuoden syksyllä hän menetti vaimonsa ja muistan silloin joulun alla käyneeni koskettavan keskustelun hänen kanssaan. Tässä herrassa on jotain niin liikuttavaa...hänen silmissään ja koko olemuksessaan. Viimeisenä äitienpäivänä ennen hänen vaimonsa poismenoa näin ikkunasta miten hän oli käynyt jossain poimimassa kimpun valkovuokkoja rakkaalle vaimolleen.

No, mutta takaisin aaton aattoon...Törmäsin siis häneen tuossa kujalla...minä menossa kauppaan, hän tulossa hautausmaalta. Kävimme erittäin koskettavan keskustelun siitä, miten joulu on herkkää aikaa mutta hän on tavallaan tottunut osaansa..miten tytär tulisi joulun jälkeen pohjoisesta häntä katsomaan..miten hautausmaallakäynti on tärkeää, mutta sen kynttilän voi sytyttää koska vaan ja missä vaan jos ei hautuumaalle pääse...
Siinä jutellessamme kuulin yhtäkkiä itseni sanovan "Saanko minä halata sinua?". 
Ja siinä me halattiin ja toivoteltiin rauhaisat joulut ennen kuin jatkoin matkaani.

Mä en ole mikään naapuruston hyvänhengen luoja enkä se, kuka soittelisi seinänaapurin ovikelloa lainatakseen sokeria...Nyt kuitenkin siitä lähtiessäni tiesin välittömästi mitä haluan tehdä... Ostin kaupasta kauniin jouluisen lahjapussin ja sinne pullon glögiä ja suklaarasian. Kotona pakkasin mukaan vielä niitä aikaisemmin ylistämiäni keksejä joiden reseptiä en vielä tänne ehtinyt laittaa. Olin ajatellut keksit veljelleni, mutta nyt ne vaihtoivat lennossa omistajaa...Tämä ihana naapurini ei varmana ole pitkään aikaan saanut mitään itseleivottua herkkua...

Sinne minä sitten painuin..naapurini oven taakse soittamaan ovikelloa.
Hieman hämmentyneenä hän avasi oven.
"Anteeksi että sinua tällä tavalla vielä häiritsen, mutta minulle tuli niin lämmin olo jutellessamme tuossa ulkona, että minä halusin muistaa sinua tällaisella pienellä lahjalla" sanoin.
"Voi mitä sinä...tuossahan on aivan liikaa...Kyllä sinä olet ihana ihminen kun tällä tavalla tällaista vanhaa miestä muistat" sanoi hän... Ja taas me halattiin... Ja mä leijuin metrin ilmassa koko päivän...ja mun sydämeeni oli tullut joulu. Tästä joulussa on kysymys...välittämisestä..siitä että laittaa hyvää kiertämään..

En edes ajatellut että tämä tarina enää tästä jatkuisi. 
Olin joulunpyhät pois kotoa ja kotiuduin vasta lauantai-iltana. 
Ale-mainosten seasta löysin taitetun, kirjoituskoneella kirjoitetun kirjeen... (hei voi ihanuus...kuka enää tänä päivänä omistaa kirjoituskonetta...<3 )

"Hyvää Uutta Vuotta 2015

Sinulle naapuri, josta en tiedä edes etunimeä ja vielä kerran sydämellinen kiitos ihanasta yllätyksestä juuri joulun edellä. Olin luullut ettei jouluenkeleitä enää ole, mutta onhan niitä ainakin yksi minun kohdalleni. Olet ilmeisesti sisäistänyt tämän nykyisen tietoiskun "Lupa välittää". Olen kokenut tämän aitona hyvän tahdon eleenä, koska sinulla ei tähän ollut mitään selitettävää syytä.
Vieläkin, onnea ja menestystä tulevalle vuodelle ja kaikkea hyvää elämääsi."


Lopussa oli hänen käsinkirjoittamansa allekirjoitus...


...ehkä tämä pieni joulutarina sai sinutkin liikuttumaan ja miettimään, miten pienillä teoilla on joskus suuri merkitys <3